OHO! ON TÄMÄ WEIMAR
AIKA JÄNNÄ PAIKKA.
Hiivin kohti yöpäikkaani,
Kleine Residenziä, kaupungin
vanhinta kahvila/ravintola/hotellia...
Vanha Martti oli oikeassa:
Maailma on arkisia ihmeitä pullollaan.
Huonettani kohti kulkiessa
portaaseen syttyy mystillinen valo.
Käyn ortodoksirkolla, joka osoittautuu
ekumeeniseksi kuriositeetiksi:
Goethe ja Schiller on haudattu vasemmalla
olevaan kappeliin, seinä seinää vasten on
1862 valmistunut venäläisortodoksinen kirkko.
Vähän kävelevän museon vikaa kaupungissa on.
Goethen kodin kaltaisten linnakkeiden keskeltä
(taustalla Goethen käyttämä hevosvaunu)
oli ihan mukava palata taas Suomeen.
