Monelle ei ehkä tulisi mieleen alkaa peukaloida
väitöskirjaa kovinkaan tarkasti sen jälkeen kun
vastaväittäjät ovat jo antaneet myönteiset
lausuntonsa (sain omani syyskuun loppupuolella).
Mutta emersonileinen perfektionisti kun olen
(ystäväni Henrik tapaa vitsailla termillä, joka
tutkimuksissasi tarkoittaa oikeastaan hieman toista
asiaa), en voinut välttää kiusausta.
Erityisesti yhdeksättä ja viimeistä, uskontoa käsittelevää
lukua piti paikoin kirjoittaa uusiksi, se kun oli jäänyt
hieman muita viimeistelemättömämmäksi. Jos sanon
ihan oikeasti se kuulostaa leikiltä.
Samalla korjasin aivan pakollisia muotoseikkoja
(kuten lähdeluettelon tarkan aikajärjestyksen),
löysinpä vielä viime hetken kirjoitusvirheitäkin.
Nyt homma on kuitenkin takana.
Tällä viikolla Juvenes Print saa painoluvan,
eli juttu on päästettävä iloisesti käsistä.
Muutamat virheet saakoot jäädä tekstiin pesimään.
Aina on oltava kauneusvirheitä.
Niiden bongaaminen tuo lukijalle lisäjännitystä.
Siinäpä onkin emersonilaiselle perfektionistille
pari kiperää opetusta.
[KUVISTA: nyt ylimpänä ja alimpana vihdoinkin paremmat
kuvat tunnetusta Neckar-varren näkymästä. Ikkunan takaa
Tübingenin työpaikaltani, oksien takaa lähiseudun kylästä. Keskellä
suomalainen turisti poseeraa hullun runoilijan Hölden talolla.]
